hei taas !

Siinä tarpeeksi tunnelmia näin joulukuulta..

Ja muuten hyvät myöhästyneet joulut kaikille ja onnellista tulevaa uutta vuotta! Toivotaan että siitä tulee parempi. 

Heytaas

Hei te ihanat lukijani!

Ajattelin että jos vain haluatte, voisitte piristää minua muutenkin ja kysellä vaikka kysymyksiä? 

Ja toiseksi, voisitte kertoa mitä teen miehellä joka vain valehtee? Päivästä toiseen hän vain valehtelee minulle päin naamaa. Tiedän sen. Tiedän niin moneen asiaan totuuden, silti kun kysyn häneltä asioista, hän valehtelee.. 

Miten luulette että minun luottamukseni kasvaa? 

Aivan. Ei mitenkään. 

Toivottavasti joskus edes löydän miehen jolle edes helvetti kelpaisin OMANA itsenäni. Kiltit, kertokaa minulle mitä pitää tehdä..

Kyseisen herran kanssa olimme yhdessä aika kauan, ero tuli ja otin hänet takaisin.. Sattuu.. Haluan pois täältä!

What if..

Entä jos en olisi sairas? Entä jos mitkään ahdituskohtaukset, masennukset ja muut eivät vaivaisi elämääni? Olisinko minä sitten minkälainen? Haaveilen elämästä jossa olisin joskus kuten muutkin ympärilläni olevat ihmiset. Terveitä ja vain ne arkipäivän normaalit ongelmat. Ei sisällä vellovaa ahdistuneisuutta, masennusta, surua... itsetuhoisuutta? Entä jos olisin vain normaali ihminen? Enkä skitso joka kokee tällaisia tunteita muiden tietämättä! On niin helppoa esittää että kaikki on hyvin ja kuitenkin kaikki se pelko sisällä särkee sinua entistä enemmän.

Olen tottunut siihen että ihmiset katoavat elämästäni.. Mutta miksi he menevät pois? Senkö takia että olen sairas? 

Ruokaa

Mitäkö syön?

Syön jatkuvasti! Minua oksettaa jopa ruoan määrä mitä syön! Peilistä tuijottaa edelleen se sama saatanan valas joka ei muuta tee kuin paisuu vain! Olen niin pettynyt itseeni! 

tuttu kuva/tunne varmaan aika monelle? 

Oksettavaa touhua! Olen niin helvetin pettynyt tähän syömiseeni itsekin.

Tekisi mieli huutaa aina joka kerta kun olen syönyt jotain. Se tuntuu niin pahalle! Ja silti sitä ruokaa pitää tunkea suuhun! Olen vain niin rikki sisältä etten vain jaksa enää katsoa itseäni tällaisena! 

Yritän parhaani ja kyllä, jos joku vain haluaa niin pystyy laihduttamaan, ja niin olen tehnytkin mutta nyt vain oksettaa ja ällöttää. 

Kai voin joskus olla jollekin se täydellinen kumppani, mutta tällaisena valaana se ei vain tunnu siltä. Ei varmaan ihan heti tule tuntumaankaan. 

New beginning

Olen ehkä idiootti, täysi tollo tai muuten vain typerä. 

Mutta olen sen ihmisen kanssa yhdessä joka satutti minua eniten, ja kuitenkin, tuntee minut kaikista parhaiten. Ei kuka vain jaksa katsella tällaista skitsoa naikkosta! Jolla on selvästi päässään jotain ongelmia. Mutta hän jaksaa ja muutti 600 km:n päästä takaisin luokseni. Eikö se jo merkitse jotain ? Vai olenko ihan hakoteillä?

We belong together?

 

 

 

 

What's wrong?

En tiedä mikä minua vaivaa. Välillä olen onnellinen sitten taas tulee niin käytetty ja kusetettu olo. Onkohan mun elämällä oikeasti suuntaa vai ajattelenko vain kaiken niin että mun elämä on LOISTAVAA? 

Uskon ettei päässäni oikeasti ole yhtään järkevää ajatusta tällä hetkellä. Kaikki ahdistaa. Yritin käydä kaupassakin tänään yksin. Melkein puolessa välissä matkaa palasin takaisin. En pystynyt. En vaikka allani oli polkupyörä ja matka olisi siis taittunut todella nopeasti. Eli en ole kunnossa. 

 

 

 

Miksi leikit mun kanssa? Jos rakastaisit, jos välittäisit.. Olisit jo täällä. Et toisen naisen luona. Miksi edes ajattelen että kaikki menisi vielä hyvin.. Mistä minä tiedän? Miksi väität minulle rakastavasi minua ja silti leikit kotia hänen kanssaan? Miksi teet näin? Välitätkö muiden tunteista? Vai yritätkö pelastaa vain oman nahkasi? Minusta et saa lelua itsellesi! Olen jo tarpeeksi täynnä arpia ja parantumattomia haavoja!

 

"It broke my heart to see you loved others" 

-Anne Boleyn

Olisiko aika antautua tunteille? 

En välitä mitä muut puhuvat. En välitä mitä muut asioistani sanoisivat. 

Haluan olla onnellinen, enkä osaa olla onnellinen ilman häntä. 

Ja eikö olisi jo minunkin aikani olla onnellinen?

I shoud go, baby, I should go..

 

kaunista..

Just My Life

 

 

 

Älä jätä minua

Ehkä elämä alkaa sittenkin menemään ihan hyvään suuntaan tämän kaiken keskellä. Koko loppu viikko pitää nyt käydä testeissä ja lääkäreillä. Ehkä ne jotain huomaavat tai löytävät. Taas. Onhan tämä nyt 4 vuoden jälkeen aika turhauttavaa käydä edelleen lääkäreiden luona tarkistuttamassa pääkoppani ongelmia. 

Mutta ehkä sieltä jotain vielä löytyypi. 

Mielenterveys onkin aika arka asia. Minulle siis. Jos joku siitä puhuu alentavaan sävyyn aukaisen heti suuni ja sitä en lupaa että sieltä tulee mitään kilttejä sanoja. Eikö ole jokaisen ihmisen oma asia miten he sitä hoitavat? Ja onko se muka ihmisen päästä kiinni haluaako olla sairas vai ei? 

En minä haluaisi olla sairas! En todellakaan. Kumpa olisikin niin helppoa vain elää sitä normaalia elämää. Mutta ei. Ei se vaan toimi niin. 

Mitä mieltä olette?

 

Minä muistan sinut kun aurinko paistaa

Minä muistan sinut kun koitan töitä kalastaa

Minä muistan sinut kun katson lakanaa valkeaa

Minä muistan sinut, vaikka koitan unohtaa..

Minä muistan sinut kun pilvet on hattaraa

Minä muistan sinut kun pimeys lankeaa

Minä muistan sinut vaikka se on vaikeaa..

Minä muistan sinut kun posket kiihkosta helottaa

Minä muistan sinut kun kyydissä pelottaa

Minä muistan sinut kun lattia narahtaa

Ja minä muistan sinut, kaikki sinusta muistuttaa

Minä muistan sinut kun lapset nauraa

Minä muistan sinut, ja aina aijon muistaa

Minä muistan sinut, paremmin kuin ketään koskaan.

 

 

My lover

Did I disappoint you or let you down?
Should I be feeling guilty or let the judges frown?
'Cause I saw the end before we'd begun
Yes I saw you were blinded and I knew I had won
So I took what's mine by eternal right
Took your soul out into the night
It may be over but it won't stop there

I am here for you if you'd only care

You touched my heart you touched my soul
You changed my life and all my goals
And love is blind and that I knew when,
My heart was blinded by you
I've kissed your lips and held your head
Shared your dreams and shared your bed
I know you well, I know your smell
I've been addicted to you

Goodbye my lover
Goodbye my friend
You have been the one
You have been the one for me

I am a dreamer but when I wake
You can't break my spirit - it's my dreams you take
And as you move on, remember me,
Remember us and all we used to be

I've seen you cry, I've seen you smile
I've watched you sleeping for a while
I'd be the father of your child
I'd spend a lifetime with you
I know your fears and you know mine
We've had our doubts but now we're fine
And I love you, I swear that's trueI cannot live without you

And I still hold your hand in mine
In mine when I'm asleep
And I will bear my soul in time
When I'm kneeling at your feet

Paheet;

Mun paheet tässä laihdutus-yrityksessä! Aivan kamalaa olla ilman niitä, joten tässä vähän kuvia Nymfin paheista; 

Cappuccino! Sitä litkin itseasiassa juuri tälläkin hetkellä! Aivan liian taivaallista! Vanilla Cappuccino varsinkin!

Normaali kahvi, sekin on eräs mitä ilman päivä ei vain suju hyvin! Loistavaa, ihanaa, piristävää juotavaa! 

Browniet! Ja kaikki muut ihanan makeat leivokset! Ihanaa, makeaa ja tuntuu kuin olisi taivaassa kun on syönyt hieman brownieta !

uskomattoman herkullisen näköinen, NAM

Tällaista hieman mukavampaa tilapäivitystä tällä kertaa. Kolme pahettani! Cappuccino, kahvi ja browniet, sun muut suklaaleivokset ja kaikki makeat herkut! Olen siis todella maken perso. Joten hieman on vaikeaa laihduttaakin. Mutta tosin tänään en ole kuin cappuccinoa juonut joten siinä on mun ruokapäiväkirjaa. Enkä usko että muuta syönkään/juonkaan tälle päivälle. 

Liian myöhäiseksi menee. 

Tämä vielä;

Eli joku kyseli tuossa Johnnyn (Jonathan Rhys Meyersin) edellisessä postauksessa että kuka tämä tyyppi on tai sanoi jotain ettei tunnista. Laitan teille nyt vielä tästä komeudesta tällaisen videon missä hieman kerrotaan hänen saavutuksistaan tähän asti. 

Love him!

JRM 

You?

 Rakas, muistan kaiken!

Muistan miten nostit minut ilmaan kun näit minut. Muistan kun suutuit ja olit vihainen. Muistan miten leikit sisarustesi kanssa tai riitelit heidän kanssaan. Muistan millainen ilmeesi oli kun katsoit minua silmiin. Muistan miten pidit minua kädestä kun halusin tukea. Muistin miten hyväilit selkääni ja poskeani. Muistan miten halasit minua kun näit minun itkevän. Muistan miten pelasit. Muistan miten poltat tupakkaa. Muistan miten ajat autoa. Muistan miten naurat. Muistan miltä näytät kun uit. Muistan kun vain makasimme sängyssä ja kiusasimme toisiamme. Muistan miten nautin joka ikisestä suudelmasta kanssasi.

Muistan.. Miten paljon rakastin sinua. Tunnen kaiken sen hyvän rinnassani nyt.

Niinku sanoit; tunnen sinut parhaiten ja sinä tunnet minut.
Tahdon myös ettet sinä unohtaisi. Olet minulle katsos aina hyvinkin rakas.

I want you to remember the things you felt.

p.s. anteeksi tällainen rakastansinuayhääläjätäminua-kirjoitus. 

ja uskokaa tai älkää vaikka olen kirjoittanut vihaavani rakkautta.. Tämä ihminen on se jonka takia siihen päädyin. Ja  ihminen joka on näyttänyt minulle mitä rakkaus on. Vaikka olikin minua kohtaan kamala ja välinpitämätön.

Silti tärkeä.

Ahdistus

Miksi tämä ahdistus ei lähde pois? Nyt muutaman päivän on ahdistanut niin pahasti että olen huutanut ja itkenyt vain tyynyä vasten ja painanut rintaani vasten. Se kipu lähtee sieltä, tiedän sen, mutta miksi? Miksi minulla on paha olla? Vaikka mielestäni elämässäni kaikki on aikalailla raitellaan juuri nyt! Vai onkohan sittenkään? 

Ehkä minua sittenkin masentaa jokin..

"Ihon viiltely, polttaminen tai muunlainen vahingoittaminen on huolestuttava ilmiö, jonka sanotaan yleistyneen viime vuosina. Selitetään ilmiötä tällä tavalla; Henkisen paineen purkaminen: virtaavan veren kuvitellaan vievän mukanaan ahdistuksen."

Sitähän se on!

Jonathan Rhys Meyers

Pakko tehdä taas tällainen kuvapostaus yhdestä maailman komeimmasta miehestä ! Huh.

Katsokaa nyt tätä täydellisyyttä!

Komeinta!

Mitä mieltä olette? Olenko ainoa joka kuolaa Jonathanin perään?